Onko kuitti pakko antaa? Mitä laki vaatii kassaltasi

Lounasasiakas maksaa kortilla, ottaa tarjottimen ja lähtee ilman kuittia. Seuraava maksaa lounassetelillä ja sanoo ”ei kuittia, kiitos”. Rikkoiko ravintola juuri lakia kahdesti? Ei, kunhan se tarjosi kuittia. Yksi sana, tarjota, kantaa suurimman osan säännöstä, ja juuri siinä erehdytään molempiin suuntiin.

Sääntö on vuonna 2013 annettu lyhyt laki kuitintarjoamisvelvollisuudesta käteiskaupassa. Siinä on kahdeksan pykälää. Tässä on se, mitä ne vaativat tiskiltä, luettuna Finlexin voimassa olevasta tekstistä.

Lyhyt vastaus

Jos yrityksesi tilikauden liikevaihto on enemmän kuin 10 000 EUR, sinun on tarjottava ostajalle kuitti jokaisesta maksusta, joka suoritetaan ”käteisellä rahalla tai siihen rinnastettavalla maksutavalla”.¹ Laki on ollut voimassa 01.01.2014 alkaen. Raja oli aluksi 8 500 EUR, ja 10 000 EUR:n rajaa on sovellettu 01.01.2016 tai sen jälkeen alkaneisiin tilikausiin.²

Asiakkaan ei tarvitse ottaa kuittia. Lain taustalla oleva hallituksen esitys sanoo sen suoraan: ”asiakkaalla ei olisi velvollisuutta ottaa kuittia vastaan tai sitä säilyttää”, joten riittää, että kuittia tarjotaan.³

Sinun on tarjottava kuitti. Asiakkaan ei tarvitse ottaa sitä.

Käteinen tarkoittaa myös korttia

Laki ei rajoitu seteleihin ja kolikoihin. Hallituksen esitys luettelee, mitä käteiseen rinnastettava maksutapa tarkoittaa: maksut pankkien maksukorteilla ja luottokorteilla, maksut työsuhde-etuina myönnettävillä maksuvälineillä ”kuten liikunta- tai lounasseteleillä” sekä maksut sähköisellä rahalla, esimerkiksi ravintolakortilla, johon on ladattu arvoa.³ Perustelu on käytännöllinen: pelkkiin käteismaksuihin rajattu velvollisuus johtaisi sattumanvaraiseen soveltamiseen ja vaikeuttaisi valvontaa.³

Tavallisella suomalaisella tiskillä, jossa lähes kaikki maksetaan kortilla, sääntö koskee siis lähes jokaista myyntiä. Lain 3 § rajaa ulkopuolelle seuraavat:¹

• automaatista tapahtuva myynti;
• arpajaislainsäädännössä tarkoitettu toiminta;
• markkina- ja torikauppa ulkotiloissa, lukuun ottamatta alkoholijuomien vähittäismyyntiä ja anniskelua;
• sähköinen kaupankäynti, laskun maksaminen ja muut maksutilanteet, joissa ostaja voi itsenäisesti maksaa ilman elinkeinonharjoittajan läsnäoloa.

Ravintolalle tästä seuraa kaksi asiaa. Kesätapahtuman anniskeluteltta ei ole poikkeus: ulkotilojen rajaus ei koske alkoholia, ja esityksen mukaan tämä oli tarkoituksellista.³ Etukäteen verkossa maksettu tilaus taas jää lain ulkopuolelle, koska kukaan yrityksestä ei ole läsnä maksuhetkellä.

Oman ravintolasalin itsepalvelukioski on näiden välissä. Ostaja maksaa ilman henkilökuntaa näytön ääressä, mutta tiloissa, joissa yritys on hyvin läsnä. Laista, hallituksen esityksestä tai Verohallinnon sivuilta ei löytynyt mitään, mikä ratkaisisi, kummalle puolelle 3 §:ää kioski kuuluu, joten emme arvaa. Käytännön vastaus on kummassakin tapauksessa sama: kun kioski tarjoaa kuitin, kysymyksellä ei ole väliä.

Mitä kuitissa pitää lukea

Lain 4 §:n mukaan kuitissa on oltava seuraavat tiedot:¹

• elinkeinonharjoittajan nimi, yhteystiedot ja y-tunnus;
• kuitin antamispäivä;
• kuitin tunnistenumero tai muu yksilöivä tieto;
• myytyjen tavaroiden määrä ja laji sekä palvelujen laji;
• tavaroista tai palveluista suoritettu maksu ja suoritettavan arvonlisäveron määrä verokannoittain taikka arvonlisäveron peruste verokannoittain.

Kolmas kohta on tarkastajalle tärkein. Hallituksen esitys kertoo, miksi se on mukana: tunnistenumeron on yksilöitävä kuitti niin, että ”käteismyynnin merkitseminen elinkeinonharjoittajan kirjanpitoon olisi vaikeuksitta todettavissa”.³ Kuitin numero on lanka, joka kulkee tiskiltä kirjanpitoon.

Viidennessä kohdassa ravintolan kuitti eroaa kaupan kuitista. Ruoan verokanta on 13,5 % ja alkoholijuomien 25,5 %,⁴ joten laskussa, jossa on hampurilainen ja olut, tarvitaan kaksi arvonlisäverorivia, ei yhtä. Baslic on kirjoittanut siitä, miten jako tehdään, myös yhdellä hinnalla myytävissä ateriatarjouksissa.⁵

Laki ei välitä siitä, mikä laite kuitin tulostaa. Esityksen mukaan kuitin voi ”tulostaa maksukorttipäätteeltä tai kassakoneesta tai kirjoittaa käsin”.³ Ratkaisevaa on sisältö. Korttipäätteen tosite, jossa on vain summa ja kortin tiedot, ei kerro tuotteita eikä veroa verokannoittain, joten yksinään se ei ole laissa tarkoitettu kuitti.

Paperia ei vaadita

Lain 4 §:n ensimmäinen momentti päättyy lyhyeen virkkeeseen: ”Kuitti voidaan tarjota myös sähköisesti.”¹ Laki ei määrää muotoa, joten sähköposti, näytölle tuleva QR-koodi tai linkki käyvät, kunhan kuitissa on samat viisi tietoa.

Esityksessä on ajoituksesta yksityiskohta, joka jää helposti huomaamatta. Koska asiakkaan ei tarvitse ottaa kuittia, riittää, että sitä tarjotaan ”sen jälkeen, kun maksu ostoksesta on merkitty kirjanpitoa varten”.³ Ensin kirjaus, sitten tarjous. Kuittia ei tarvitse tulostaa jokaiselle, joka ei sitä halua; jokainen myynti on kuitenkin kirjattava.

Suomessa ei ole hyväksyttyä kassakonetta

Joissain maissa itse kassa sertifioidaan. Suomessa ei. Kuittilaki sääntelee kuittia, ei laitetta: hallituksen esityksen mukaan ”laki ei edellyttäisi kassakoneen tai kassajärjestelmän käyttämistä, vaan kuitin voisi kirjoittaa myös käsin”, ja tyyppihyväksytyt kassakoneet jätettiin tarkoituksella erikseen arvioitaviksi.³

Verohallinto arvioi ne. Sen vuoden 2018 selvitys fiskaalisista kassajärjestelmistä toteaa lähtökohdaksi, että ”Suomessa ei ole nykyisin lainsäädäntöä kassajärjestelmien tai kassalaitteiden vähimmäisvaatimuksista”, ja sen työryhmä ehdotti online-tyyppisiä fiskaalisia kassajärjestelmiä, jotka edellyttäisivät lainsäädäntömuutoksia.⁶ Ruotsi siirtyi fiskaaliseen kassajärjestelmään jo 01.01.2010.⁶ Voimassa olevaa suomalaista lakia kassojen sertifioinnista emme löytäneet.

Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei ole todistusta, jota ostaa tai pyytää. Tarkastaja arvioi kassaa sen kuittien ja kirjausten perusteella. Jos myyjä kertoo järjestelmänsä olevan ”Verohallinnon hyväksymä”, pyydä nähtäväksi päätös.

Kuka valvoo ja mitä laiminlyönti maksaa

Lain noudattamista valvovat Verohallinto ja poliisi. Anniskeluluvan haltijan anniskelupaikassa valvoo lisäksi Lupa- ja valvontavirasto (LVV); ennen 01.01.2026 tehtävä kuului aluehallintovirastolle.¹⁷ Esityksen mukaan alkoholitarkastajien oli tarkoitus valvoa kuitintarjoamista alkoholitarkastusten yhteydessä.³ Ahvenanmaalla valvoo Verohallinto.¹

Valvontaa saa tehdä yrityksen toimitiloissa, ja jos on perusteltua syytä epäillä lakia rikottavan, viranomainen saa tehdä koeostoja: ostaa jotain ja katsoa, tarjotaanko kuittia ja merkitäänkö maksu kirjanpitoon.¹³

Laiminlyönnistä voi seurata laiminlyöntimaksu, joka on ”vähintään 300 euroa ja enintään 1 000 euroa”. Määrään vaikuttavat menettelyn laatu ja toistuvuus sekä tavaran tai palvelun arvo, ja vähäisessä tapauksessa maksu voidaan jättää määräämättä tai määrätä vähimmäismäärää pienempänä.¹ Päätökseen saa vaatia oikaisua ja sen jälkeen hakea muutosta hallinto-oikeudesta.¹

Miksi ravintolat ovat valvonnan kohteena

Koska juuri ravintoloista Verohallinto löytää yhä rahaa kassan ohi. Sen tehovalvonnassa alkuvuodesta 2023 syksyyn 2025 tarkastettiin 373 ravintola-alan yritystä, pääasiassa pitsa- ja kebabpaikkoja sekä kiinalaisia ravintoloita, ja niistä 198 eli 53 % siirrettiin rikostapausharkintaan. Ilmoittamatta jätettyä tuloa löytyi 18,3 milj. EUR. Tiedotteen mukaan väärin toimijat tyypillisesti ”jättävät tuloja lyömättä kassaan”.⁸ Baslic on käynyt luvut läpi tarkemmin.⁵

Tiskin näkökulmasta johtopäätös on yksinkertainen. Joka kerta tarjottu kuitti kassasta, joka numeroi jokaisen myynnin, on yrittäjän halvin näyttö siitä, että myynti päätyi kirjanpitoon. Mitä kuitti sen jälkeen kirjanpidossa todistaa, on eri kysymys, ja siihenkin Baslic on vastannut.⁹

Minuutin tarkistus tiskille

• Jokaisessa kuitissa on nimesi, yhteystietosi, y-tunnus, päivä, kuitin numero, tuotteet ja arvonlisävero verokannoittain.Tulosta yksi nyt ja käy viisi kohtaa läpi 4 §:ää vasten.
• Kuittien numerot ovat yksilöiviä ja juoksevat ilman aukkoja.Laki vaatii yksilöivän tiedon. Aukoton juokseva numerointi tekee helpoksi osoittaa, ettei mitään puutu.
• Korttipäätteen tosite ei ole ainoa kuittisi.Pelkän summan tositteessa ei ole tuotteita eikä veroa verokannoittain.
• Henkilökunta tarjoaa kuitin yhtä lailla kortilla, lounassetelillä ja käteisellä maksettaessa ja tietää, että asiakas saa kieltäytyä.Tarjota, ei pakottaa. Kieltäytyminen on asiakkaan valinta.
• Asiakas, joka ei halua paperia, saa kuitin halutessaan sähköisesti.Sähköposti, QR-koodi tai linkki, sisältö sama.
• Terassilla, festivaalilla tai ulkotapahtumassa myydystä alkoholista annetaan kuitti.Tori- ja markkinakaupan poikkeus ei koske alkoholia.
• Myös itsepalvelukioski tarjoaa kuitin.Silloin ei ole väliä, kummalle puolelle 3 §:ää se kuuluu.

Mitä tämä tarkoittaa kassallesi

Laki pyytää myyntihetkellä vähän ja ajan mittaan paljon: jokainen maksu kirjattuna, jokainen kuitti yksilöitävissä, jokainen kuitti tarjottuna. Ihmiset hoitavat ensimmäisen hyvin hiljaisena iltapäivänä ja huonosti perjantai-iltana. Se on kassan tehtävä, ei henkilökunnan muistin.

Kassan pitäisi tuoda viisi tietoa jokaiseen kuittiin ilman, että kenenkään tarvitsee säätää niitä myyntikohtaisesti, antaa jokaiselle myynnille numero kirjaushetkellä ja käsitellä ”ei kuittia, kiitos” valintana paperista, ei kirjauksesta. Rakennamme Fizzyn niin: myynti ei sulkeudu ilman kuittiaan, ja asiakas päättää, tulostetaanko se, näytetäänkö se QR-koodina, lähetetäänkö se sähköpostiin vai jätetäänkö se ottamatta.

Lähteet

1. Laki kuitintarjoamisvelvollisuudesta käteiskaupassa 658/2013, ajantasainen teksti muutoksineen 516/2015, 359/2024, 450/2025 ja 722/2025: 2 §:stä 7 §:ään. · finlex.fi
2. Laki 516/2015 kuitintarjoamisvelvollisuudesta käteiskaupassa annetun lain 2 §:n muuttamisesta: liikevaihtoraja 8 500 EUR:sta 10 000 EUR:oon, voimaan 01.01.2016, sovelletaan tuolloin tai sen jälkeen alkavaan tilikauteen. · finlex.fi
3. Hallituksen esitys HE 23/2013, yleisperustelut sekä 3 §:n, 4 §:n ja 5 §:n yksityiskohtaiset perustelut: käteiseen rinnastettavat maksutavat (kortit, liikunta- ja lounassetelit, sähköinen raha); asiakkaan ei tarvitse ottaa kuittia; kuitin voi tulostaa maksukorttipäätteeltä tai kassakoneesta tai kirjoittaa käsin; kassakonetta ei edellytetä; tunnistenumeron tarkoitus; alkoholitarkastajien rooli. · finlex.fi
4. Verohallinto, Arvonlisäveroprosentit: yleinen verokanta 25,5 %; elintarvikkeet ja ravintolapalvelut 13,5 %; alennettu verokanta ei koske alkoholijuomien myyntiä eikä tarjoilua. · vero.fi
5. Baslicin blogi, 13,5 ja 25,5 samalla laskulla, 25.09.2026. · baslic.com
6. Verohallinto, Harmaan talouden selvitysyksikkö, Fiskaaliset kassajärjestelmät, osa V: Yhteenveto, selvitys 15/2018, 12.06.2018: ei lainsäädäntöä kassajärjestelmien vähimmäisvaatimuksista; ehdotus online-tyyppisistä fiskaalisista kassajärjestelmistä; Ruotsi 01.01.2010 alkaen. · vero.fi (PDF)
7. Laki 722/2025 kuitintarjoamisvelvollisuudesta käteiskaupassa annetun lain 5 §:n muuttamisesta: anniskelupaikoissa valvoo 01.01.2026 alkaen Lupa- ja valvontavirasto aluehallintoviraston sijaan. Verohallinnon sivu Kuitinantovelvollisuus, päivitetty 07.02.2024. · finlex.fi · vero.fi
8. Verohallinto, lehdistötiedote 30.10.2025, Harmaa talous edelleen yleistä ravintola-alalla: tehovalvonta paljasti 11 miljoonaa euroa maksamattomia veroja: 373 yritystä, 198 (53 %) rikostapausharkintaan, 18,3 miljoonaa euroa ilmoittamatta jätettyä tuloa. · vero.fi
9. Baslicin blogi, Mitä kuitti todistaa, ja mitä se ei voi todistaa. · baslic.com
10. Laki 450/2025 kuitintarjoamisvelvollisuudesta käteiskaupassa annetun lain 7 §:n muuttamisesta, voimaan 01.01.2026: uudessa 2 momentissa ei ole enää laiminlyöntimaksun viiden vuoden vanhenemista. · finlex.fi